Silmät ovat paljon enemmän kuin sielun peili

27.05.2022

Sain ilon olla mukana, kun raumalainen optometristi Pekka Palmu puhui näkemisestä Taloushallintoliiton asiantuntijaverkoston, KLT ja PHT -klubin ensimmäisessä etäpuheenvuorossa. Olen jutellut paljon Pekan kanssa näkemisestä, mutta silti sain paljon uutta tietoa ja ajattelemisen aihetta. Jokaisen työnantajan tulisi kuulla tämä puheenvuoro. Miten pienellä investoinnilla voimmekaan joskus parantaa paitsi ihmisen elämänlaatua ja hyvinvointia myös työtehoa.

Tervetuloa Spärriin 

Tästä näkymästä aloitimme etätilaisuuden esityksen, Pekka toivotti kaikki tervetulleeksi Raumalle, Vanhaan Raumaan ja Spärrin taloon. Vanha Rauma on vuoden kaupunginosa (Suomen Kotiseutuliitto), Unescon maailmanperintökohde ja aivan ihana paikka ympäri vuoden. Täällä jokaiselle talolla on nimi. Tämän talon nimi on Spärri.

Silmäoptikot Palmu Oy on raumalainen yksityinen optikkoliike, jonka Pekka Palmu perusti vuonna 1981. 
Sen henkilökunnassa on sekä optometristeja että optisen alan erikoismyyjiä, myös silmätautien erikoislääkärin palveluja on saatavilla.

Tämä näkymä oli meillä puheenvuoron aikana, Pekka istui esitystä näyttävän koneen äärellä kameran kuvatessa häntä, minä taas vastapäätä pitäen huolta mahdollisista kysymyksistä ja muusta Teamsin maailmaan liittyvistä asioista.

Tämä onnistui sujuvasti, kun meillä oli käytössä kannettava, jossa on toinen näyttö. Tämä kokonaisuus palvelee minua kun teen etäkoulutuksia ollessani pois toimistolta. Nyt se toimi loistavasti myös näin, kahden ihmisen toimiessa saman koneen äärellä.

Miten me näemme

Näkeminen ja silmämme ovat niin iso juttu ettei sitä ymmärrä jos ei ole alalle kouluttautunut. Eivätkä kaikki ymmärrä silloinkaan. Silmistä ja niiden toiminnasta pitää olla oikeasti kiinnostunut, jotta ymmärrys voi kehittyä riittävän laajaksi.

Pekka kertoi meille miten näkö toimii ja millaiset ovat keskimäärin meidän suomalaisten silmät:

Likitaittoisuutta löytyy noin 5%:lta, oikeataittoisuutta 25%:lla ja kaukotaitteisuutta peräti 70%:lla meistä.

Kaikki nämä asiat ovat korjattavissa, kunhan ne ymmärretään ja havaitaan.

Mielenkiintoista ja ajatuksia herättävää oli kuulla miten meillä Suomessa silmien yhteistoimintahäiriöitä on joka kolmannella. Kuitenkin prismalinssejä, joilla asia voidaan korjata käytetään aivan liian vähän, onneksi täällä Raumalla on Silmäoptikot, jossa prismalinssien käyttö silmälaseissa on yli 20%. Sanon onneksi, koska näin minulla ja perheelläni on mahdollisuus helposti käydä tässä liikkeessä. Kävisin kyllä vaikka matka olisi vähän pidempikin.

Silmän mukautumiskyky ja sen määrä on riippuvainen iästä, Pekka kertoikin meille miten näkökykymme muuttuu kun aikuistumme.
Kun mitataan matkaa johon lähinäkömme tarkentaa helposti ilman että joudumme pinnistelemään, on se 16 vuotiaalla vain 8 cm. Hänen silmänsä siis tarkentaa todella hyvin ja elämä on ainakin siltä osin helppoa.

Kun sitten ikää on 30 vuotta, tarkentuva etäisyys on 12 cm, 40 vuoden iässä 25 cm, 50 vuotta täytettyään ihmisen silmä tarkentaa noin 50 cm päähän ja 60 -vuotiaalla lähinäkö tarkentaa 100 cm etäisyydelle.

Ja nyt puhumme siis niin sanotusti terveestä silmästä. Aikuistuminen on mukavaa, mutta tässä asiassa olisi kiva olla nuorempi.

Otetaan kaikki tämä 20-20-20 sääntö käyttöön
ja tehostetaan sitä silmien pyörittelyllä - eikö vaan!

Laseja joka tarpeeseen 

Jos ei ole taittovirhettä tai silmien asentovirhettä, pystyy 30-vuotias päätetyöskentelijä pinnistelemättä näkemään lähimmillään 12 cm:n päähän ja pärjää yleensä työssään ihan hyvin ilman näön korjausta.

Tilanne kuitenkin muuttuu melkoisesti kun päätetyötä tekevä henkilö aikuistuu.  50-vuotias pystyy pinnistelemällä näkemään lähimmillään 25 cm:iin ja mukavasti hän pystyy katsomaan pitkäkestoisesti noin 50 cm:iin.
Niinpä voikin todeta että vaikka ei olisi taitto- tai asentovirhettä, hän ei voi nähdä työssään hyvin ja helposti ilman näön korjausta. 

Melko huikea ajatus, minä ainakaan en ole koskaan miettinyt tätä - toki minulla on silmälasit muunkin näkemisen takia, mutta silti. En myöskään ole koskaan ajatellut miten paljon erilaisia laseja on, en tarkoita nyt sitä miten eri vahvuuksia on, vaan sitä että omassa maailmassani on ollut lukulasit, kaukolasit ja päätelasit. Toki sitten vielä aurinkolasit ja suojalasit...


Mutta Pekka kertoi laseista:
Ne jotka työnantajan on velvollisuus hankkia ovat erityistyölasit, eli päätelasit, jotka ovat erityistyölasilasinsäädännön mukaiset.
   
Sen lisäksi on olemassa sellaiset päätelasit jotka ovat ominaisuuksiltaan samanlaiset, mutta joissa jokin erityislasilainsäädännön edellytyksistä eivät täyty, tällöin työnantajalla ei ole velvoitetta laseja hankkia. Tähän oma kommenttini: silti kannattaa hankkia, ehdottomasti. Sitten ovat yleislasit, joilla on näkökykyä korjattu joko lähelle tai kauas näkemiseen, tai molempiin. Nämä ovat usein monitehoiset linssit. Tällaiset ovat itsellänikin. Sen lisäksi Pekka mainitsi puheenvuorossaan syväterävät lähilasit, eli sellaiset linssit, joilla näkee ruudulle ja lähelle. 

Optometristi on näkemisen asiantuntija 

Sen millaiset lasit tarvitset, tietää optometristi, hän on näkemisen ammattilainen. Moni ajattelee että silmätautien erikoislääkäri olisi se kuka tietäisi eniten näkemisestä, mutta se on virheellinen ajatus. Hän tietää erilaisista silmätaudeista, mutta optometristi on näkemisen asiantuntija. Hän ohjaa sinut tarvittaessa silmätautienerikoislääkärille tai yleislääkärille. Hän osaa ohjata sinut myös  diabeteshoitajalle, fysioterapeutille tai jollekin muulle taholle jonka tarpeen hän näkee silmistäsi. Hän huolehtii näkemisestäsi kokonaisvaltaisesti.

Otsikkoon kirjoitin että silmät ovat paljon enemmän kuin sielun peili ja sen todella pystyi ymmärtämään kun kuunteli mitä kaikkea näkemisen asiantuntija näkee silmistämme. Kun hänelle kertoo työstään, harrastuksistaan ja yleensäkin siitä mitä elämässä tekee hän löytää ne mahdollisesti tarvittavat asiat mitkä parantavat elämänlaatua. Jos jokin tuntuu vaivaavan, sen kertomalla helpottaa ja nopeuttaa hänen työtään. Kertoa kannattaa nekin asiat jotka eivät oman ajatuksen mukaan mitenkään liity silmiin.

Lähelle katsottaessa silmä joutuu koville, mitä staattisempaa lähityö on, sitä tärkeämpää on auttaa silmää ja sen lihaksia. Tiesithän että silmässä on paljon lihaksia? Silmää voidaan auttaa oikeanlaisilla lähilaseilla, joissa on tarpeellinen prismavoimakkuus.

20 - 20 - 20 on hyvä sääntö

Staattisessa päätetyössä on tärkeää tauottaa lähelle katsomista, tähän Pekka antoikin meille hyvän
20-20-20 säännön:
Kun olet katsonut ruutua 20 minuuttia, katso kauas, noin 20 metriin 20 sekunnin ajan. Jos haluat tehostaa tätä, pyörittele silmiäsi katsomalla vasemmalle, ylös, oikealle ja alas, näin myös kaikki silmiä kääntävät lihakset saavat liikettä.

Otetaan kaikki tämä 20-20-20 sääntö käyttöön ja tehostetaan sitä silmien pyörittelyllä - eikö vaan!

Sininen valo 

Silmiemme kautta meihin vaikuttaa myös sininen valo. Sitä tulee ruuduista, tämän moni meistä varmasti tiesikin. Mutta sitä tulee myös monista valaisimista, sitä minä en tiennyt. Tiesin sinisen valon vaikutuksesta nukahtamiseen, mutta en sitä, miten se siihen liittyy. Pekka kertoi tilastoista miten apteekkien melatoniinin myynti on kasvanut huimasti samalla kun olemme siirtyneet käyttämään älylaitteita käytännössä lähes joka paikassa, myös kouluissa!

Sininen valo siroaa ilmakehässä, kun sen pääsyä näköjärjestelmään vähennetään, kuva terävöityy. Sininen valo vaikuttaa käpyrauhasen kautta kilpirauhasen toimintaan estäen melatoniinin erittymisen.
Melatoniini taas vaikuttaa unen saamiseen, siksi ihmiset ostavat sitä apteekeista. Sinisellä valolla on yhteys myös silmänpohjan sairauksiin ja kaihin kehittymiseen.

Omat linssini suojaavat silmiäni siniseltä valolta eikä minulla ole ongelmia nukahtaa, vaikka käytän kyllä päätettä ja kännykkää joskus ihan vielä alle puolituntia ennen nukkumaan menoa - tiedän ettei niin pitäisi tehdä, mutta onneksi lasini suojaavat untani ainakin siniseltä valolta.

Se on investointi työntekijän hyvinvointiin, työn tehokkuuteen ja elämänlaatuun sekä siihen miten hän näkee yrityksen työnantajana. 

Itselleni syntyi ajatus että työnantajan kannattaisi etenkin nuorempien työntekijöidensä kohdalla hankkia heille siniseltä valolta suojaavat lasit vaikka he näkisivät vielä ihan hyvin. Siis lasit ilman vahvuuksia. Koska on lähes varmaa että he tuijottavat sinisen valon lähteitä paljon koko päivän aamusta iltaan. He ovat väsyneitä kun uni ei ole tullut ja työteho kärsii.
Jos työnantaja suojaisi heidän silmiään siniseltä valolta, voisiko tilanne muuttua?

Kuivat silmät 

Osaa meistä tunnistaa vaivan nimeltä kuivat silmät. Joitakin se vaivaa koko ajan, joillakin tiettyinä aikoina vuodesta tai kuukaudesta. Osalle vaiva pyrkii esiin kun ollaan paljon päätteellä. Kuivat silmät on yleinen ja kiusallinen vaiva, siihen auttavat kostutustipat ja -geeli. Saatavilla on myös kuivansilmän Omega -valmistetta.

Pekka antoi pari hyvää vinkkiä geeliin ja tippoihin: jos heti aamulla silmät tuntuvat kuivilta, käytä geeliä ja laita sitä illalla, se pysyy silmissä tippoja paremmin. Jos tarvitset tippoja pitkin päivää, voit käyttää niitä monta kertaa päivässä, kunhan katsot että käytät säilöntäaineettomia tippoja, säilöntäaineet monta kertaa päivässä ei ole silmälle hyvä juttu.

Oikeanlaiset lasit oikeasti auttavat 

Pekka kertoi muutaman tosielämän tapauksen joissa esimerkiksi hyvin vaikeasta migreenistä kärsinyt nuori nainen sai säännöllisestä estolääkityspiikeistä huolimatta niin pahoja kohtauksia että oli työkyvytön lähes puolet normaalista työajasta. Kun hänelle tehtiin juuri migreenipotilaille tarkoitetut linssit, työkyvyttömyyspäivien määrä putosi niin että niitä oli vain muutama kuukausittain. Aivan mahtava parannus elämänlaadussa, mutta työnantajan kannalta myös henkilön tuottavuudessa. Siihen vaikuttavat ne lisääntyvät työpäivät, mutta myös se että ihmisellä on parempi olla.

Toinen tapaus oli käännöstyötä tekevä henkilö jonka käännöstyön tehokkuus parani hänen omien sanojensa myötä lähes 60% oikeiden lasien avulla. Tämä oli huikea luku, mutta jo vaikkapa 30%:n tehokkuuden kasvu olisi niin iso että työnantajan kannattaa kustantaa lasit. 

Työkäyttöön tarkoitetuissa laseissa työnantajan kannattaa miettiä tekevänsä investointia. Se on investointi työntekijän hyvinvointiin,
työn tehokkuuteen ja elämänlaatuun sekä siihen miten hän näkee yrityksen työnantajana.

Kilpailu osaavasta työvoimasta on jo nyt kovaa, eikä se ainakaan vähene tulevaisuudessa, päinvastoin.

Palkka ei ole tutkimuksen mukaan enää läheskään aina tärkein tai ainakaan ainut merkitsevä kilpailutekijä kun työntekijät valitsevat työnantajana toimivaa yritystä. Tekemällä sopimus hyvän optikkoliikkeen kanssa ja ottamalla silmät ja henkilöstön näkökyvyn yhdeksi kärkihankkeeksi yritys voi saavuttaa sellaisen kilpailutekijän että se saa ne parhaat työntekijät.
Ja nämä parhaat voivat olla vielä parempia kun heidän näkemisensä on hoidettu kuntoon.

Kun yritys miettii että tämä on iso kustannus, se ei ole niin iso miltä se tuntuu. Henkilö ei työlaseihin tarvitse monen tuhannen euron kehyksiä, niiden kanssa ei lähdetä juhliin eikä niitä tarvitse sovittaa tyyliin sopivaksi, ne ovat työväline siinä kuin terveyskengät tai muutoin ergonominen työpiste.

Kilpailu osaavasta työvoimasta on jo nyt kovaa,
eikä se ainakaan vähene tulevaisuudessa, päinvastoin. 

Kiitokset 

Kiitos Taloushallintoliitolle tästä uudesta asiantuntijaverkostosta, johon kaikki KLT- tai PHT -tutkinnon suorittaneet voivat liittyä. Odotan mielenkiinnolla mitä kaikkea tulemme tämän verkoston kanssa kuulemaan, näkemään, tekemään ja kokemaan. Kun verkostot ovat kunnossa sellaisten ihmisten kanssa joiden kanssa voi puhua asioista, joita vain toinen samalla alalla toimiva voi ymmärtää, se helpottaa työssäjaksamista. Ja kun siihen lisätään tapaamisia ja etätapahtumia joissa on vuorotellen asiaa ja vapaampaa juttua tai tekemistä, se lisää verkoston voimaa.

Kiitos Kati kun otit yhteyttä ja mahdollistit sen että saimme linjoille ihan parhaan optikon, Pekka Palmun. Pekalla kun on laajan ammattiosaamisensa lisäksi aitoa ja laajaa kiinnostusta silmiä ja näkemistä kohtaan sekä juuri tarvittava ammattiylpeys, joka mahdollistaa jatkuvan kehittymisen näkemisemme parhaaksi.

Tämän kirjoituksen sisällön kokosin kuulemastani Pekan asiantuntevasta puheenvuorosta lisäten omia kommenttejani.
Jos jokin faktoista meni hassusti, vastuu on siis minun ei Pekan :) 


Ja nyt rakas yrittäjä: 

Huolehdi työntekijöidesi silmistä ja näkemisestä laaja-alaisesti.

Henkilökunta on yrityksen aidosti tärkeä voimavara.
Mutta yrityksen tärkein voimavara on usein yrittäjä itse.
Älä siis unohda omia silmiäsi!

Näkemisiin siis!

Terveisin Riikka


ps.
kun saan muutaman projektin hoidetuksi ja kalenteriin tyhjän kohdan testautan oman näkemiseni tämän puheenvuoron innoittamana, katsotaan mitä Pekka tuumii muutamasta jutusta mitä omasta näkemisestäni kerron sen lisäksi mitä hän jo tietää. Olemme puhuneet paljon, mutta muutamia juttuja on jäänyt kertomatta kun en ole ajatellut niiden asiaan kuuluvan. 

Kerron täällä sitten mitä me teimme ja mikä oli lopputulos.